Kolin kansallispuistossa kesäkuun puolivälissä 2017

Kävin vaimoni kanssa 16-18.6. 2017 ensimmäisen kerran tutustumassa Kolin kansallispuistoon, käynti siellä oli jotenkin vain jäänyt tekemättä. Sattuipa melko viileän kesäkuun keskelle jakso kauniita, lähes tyyniä ja lämpimiä päiviä, joten maisemat pääsivät oikeuksiinsa ja poluilla vaeltelu oli helppoa. Majapaikkana oli Kolin huipulla sijaitseva Break by Sokos Hotel, josta on hyvä lähteä katselemaan eri suuntiin.

Heti tulopäivän iltana nousimme tietysti Ukko-Kolille, Akka-Kolille ja Paha-Kolille. Näkymät olivat upeat, kun taivas oli sininen ja kuuden aikoihin illalla aurinko paistoi juuri sopivasta suunnasta korostamaan perisuomalaisia värejä – kansallismaisemaa parhaimmillaan siis. Lämmintäkin oli sen verran, että monet olivat teepaidoissaan ja shortseissaan liikkeellä, vaikka hyttysiä oli yllättävänkin paljon. Teimme samana iltana vielä noin kolmikilometrisen Uuron kierroksen, joka lähtee hotellilta noin kolmikilometrisenä kulkien Kolin huippujen kautta Ukko-Kolin ja Pieni-Kolin välissä olevan Kolinuuron ympäri. Uurohan on reitin varrelta löytyneiden selitysten mukaan jääkauden synnyttämä jään liikkumissuuntainen laakso, joka on aikojen kuluessa soistunut. Kolille 1700-luvun puolivälissä (vasta!) asettuneet ensimmäiset pysyvät asukkaat käyttivät Kolinuuroa luonnonlaitumena karjalleen, nykyisellään uuro on taas saatettu mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa.

Toisen päivän aamuna lähdimme katsastamaan toisenlaista Kolia, nimittäin suuntasimme hotellilta Kolin kylään, jonne matkaa tulee suorinta polkua pitkin kolmisen kilometriä. Menomatka oli helppo, koska polku laski tasaisesti lähes koko matkan huipulta Kolin kylään. Alaspäin mennessä kuuset vaihtuivat lehtipuiksi ja polku kulki mukavasti lehtoja pitkin. Noin kilometri ennen kylää ohitimme Mattilan tilan, jossa nykyisin toimii Bed&breakfast -majoitus ja lähellä on myös kahvila Mandala. Kylällä on hyvin varusteltu ruokakauppa, apteekki, posti ja tietysti Kolin Ryynänen, josta myös saisi majoitusta ja baarista voisi napata oluen. Paluumatkalla käännyimme Mattilan tilalta kohti Kolin satamaa, mikä osoittautuikin erinomaiseksi valinnaksi. Satama-alue on kaunis ja siellä on mukava ravintola, johon palasimme myöhemmin lounaalle. Satamasta Kolin huipulle kulkeva polku nousee tasaisesti ja on välillä varsin reippaan jyrkkää, joten taukopenkit hienoinen näköaloineen olivat välillä ihan mukavat.

Lähtöpäivänä kävimme vielä katsastamassa Ukko-Kolin, jossa ensimmäinen tämän vierailun pieni sadekuuro alkoi. Hotellilta lähtiessämme satoikin sitten varsin reippaasti aina Jyväskylään saakka, jonne seuraavaksi suuntasimme. 

Koli oli kauniina päivinä täysin maineensa veroinen: upea vaelluspaikka todellisine kansallismaisemineen. Oheiset kuvat toivottavasti antavat tästä todistetta 🙂

Kirjoita kommentti

Voit käyttää näitä HTML-tägejä:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kommenttisi tulee näkyviin, kun admin on hyväksynyt yhden kommenttisi.

  

  

  

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.